En tiiä mikä siinä on, että en voi olla vaan ja keskittyä johonkin yhteen asiaan vaan mun pitäis koko ajan olla menossa. Oon aina ollu sellanen. Kipeenäkin en kestä järjissäni kun korkeintaan kaks päivää, sitte hingun jo viimestä päivää ulos sosiaaliseen elämään.
Sitten tää mun opiskelu x) Oon ehkä maailman surkein lukiolainen. Ne kädet ei vaan milläääääään aukase tota kirjaa tossa vieressä, vaikka jauhan itelleni, että nyt otat sen ja alat lukemaan, niin ei. Häärään ihan kaikkee muuta, ihan turhaa.. niinkun nyt (katoin eilenkin katsomosta KADONNEEN JÄLJILLÄ UK VERSIOTA, koska halusin vartavasten katsoa sitä netistä ja samalla täällä nyyhkytin niille koskettaville tarinoille, VAIKKA mun piti lukea kiinnostavasta eliömaailmasta..XD) Miten ihmeessä saisin itteni ymmärtään, että välillä pitää tehä töitäkin?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti